Olen jo pidempään miettinyt, että jotain tämäntapaista pitäisi tehdä myös maahanmuutosta. Nyt se sattui tulemaan netissä vastaan. Julkaistu näköjään kolme päivää sitten. Kaikki asiat eivät todellakaan ole niinkuin Astrid Thors haluaisi niiden olevan.
Suosittelen katsottavaksi kaikkine osineen:
Hesari on huono lehti. Itse asiassa sen taso on laskenut vuosi vuodelta, eikä pohja ole vielä näkyvissä. Syitä en lähde valheellisten otsikointien, huonon suomenkielen ja liian punavihreiden toimittajien lisäksi tässä enempää käymään läpi. Jokainen voi päätellä itse. Lopetimme Hesarin tilauksen ennen vuodenvaihdetta, eikä ole kaduttanut hetkeäkään.
Miten sitten olen saanut tyydytettyä uutisnälkääni? Kiitos netille, on uutistarjonta tänä päivänä laajempaa kuin koskaan. Yleensä päivän tapahtumiin ehtii tutustua lukuisten eri ulkomaisten ja kotimaisten medioiden kautta moneen kertaan. Ulkomaisista nettilehdistä esimerkiksi salon.com, Timesonline, The Guardian ja NY Times tarjoavat kattavaa näkökulmaa ulkomaanuutisiin. Kotimaassa Hesarinkin pääuutiset saa aivan tarpeellisessa määrin netistä, koko ajan kehittyvä uusisuomi.fi tuo ulkoisesta vaatimattomuudestaan huolimatta välillä kaivattua sisältövaihtoehtoa (erityisesti Iivi Masson kolumnit ovat kuin timantteja kuralätäkössä) ja Ylen tai MTV3:n sivuilta saa kattavan paketin uutisista. Mikäli haluaa tutustua hieman tarkemmin itänaapurin tilanteeseen ja saada muutakin kuin länsimaista näkökulmaa, voi vierailla esimerkiksi Pravdan englanninkielisillä sivuilla, suomen kielellä venäjä-uutisointiin on keskittynyt moskova.info -sivusto. Turun Sanomilla on myös suhteellisen kattava nettisivusto. Savon Sanomien sivuilla on loistavia kolumneja, kyseinen lehti on muutenkin parantanut kuin sika juoksuaan takavuosiin verrattuna. Harmillista, että kaikki maakuntalehdet tulevat tänne Helsinkiin päivän myöhässä, muuten voisi harkita jotain niistä.
Talousuutiset saa kätevästi Kauppalehden, Arvopaperin tai Taloussanomien nettisivuilta.
Pidän myös Soininvaaran blogia eräänlaisena uutissivuna. Päivityksiä tapahtuu usein ja asiat ovat mielenkiintoisia. Samoin hyvää blogia kirjoittaa eräs Hannu Visti.
Netti ei välttämättä ole kuitenkaan aina sama asia kuin paperilehti. Mikäli täällä pääkaupunkiseudulla olisi joku varteenotettava vaihtoehto, tilaisin sen.
Meille tulee Maaseudun Tulevaisuus kolmesti viikossa päiväpostissa, mutta aamun uutisnälkään siitä ei ole tyydyttäjäksi. MT antaa kieltämättä aivan jotain muuta kuin Helsinki-keskeistä näkökulmaa ja on sinällään hyvin mielenkiintoinen lehti. Tosin välillä on siinäkin allekirjoittaneen makuun liian vanhoilliskeskustalainen painotus, mutta toisaalta ehkä maaseudun puolestapuhujalla niin kuuluukin olla. Myös MT:n lähes kritiikitön usko biopolttoaineiden autuuteen saa välillä huvittavia piirteitä.
Olen harkinnut paperilehdeksi Kauppalehteä, joka voi Uudenmaan alueella saada aamujakeluna. Lisäksi postiluukustamme tipahtaa Suomen Kuvalehti, Nykypäivä ja Kanava. Luettavaa riittää niissäkin. Täytyy nyt kunnolla miettiä, miten paljon aikaa paperilehtien lukemiselle jää, ja miten paljon niistä kannattaa maksaa.
Kun Hesari lakkasi tulemasta, huomasin, etten ole alkuunkaan jäänyt uutispimentoon. Päinvastoin, en saa enää henkistä pahoinvointia lukiessani erkkolaista roskaa. Olen monesti jälkeenpäin miettinyt, miten paljon Hesarista jäi loppujen lopuksi aina lukematta. Miten paljon tuli maksettua turhasta.
Asioita kannattaa kyseenalaistaa ja elämässä tehdä pieniä käytännön muutoksia. Se on loppujen lopuksi hyvin vapauttavaa.
PS. Kun luin kirjoitustani, aloin miettiä, että loppujen lopuksi taidan olla jonkin sortin uutisfriikki.
MTV3 julkaisi eilen uutisen otsikolla “Helsingissä väkivaltainen ilta.” Lukiessani uutista mietin, montakohan pahoinpitelyä sitten on eilen oikein tapahtunut? Uutisesta kävi ilmi seuravaa:
“Kaksi väkivaltarikosta on työllistänyt Helsingin rikospoliisia illalla.”
”Kampin kauppakeskuksessa puukotettiin miestä noin kello puoli yhdeksän aikaan. Poliisi otti puukotuksen vuoksi kiinni kaksi nuorta poikaa, jotka yrittivät juosta pakoon Kampin alueelta. Poliisin mukaan pahoinpitelyn uhrilla ei ole hengenvaaraa.”
“Arabiassa ryöstettiin iltayhdeksän aikoihin R-kioski aseella uhaten. Ryöstöstä epäilty mies poistui paikalta juosten Kaironkatua pitkin. Kioskin myyjä ei loukkaantunut.”
Lähde: -http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/629309
Helsingin asukasluku on Wikipedian mukaan noin 565 000 henkeä. Siihen nähden tämä väkivallan aalto on kyllä aika vaatimaton. Johtopäätös: joko elämme hyvin turvallisessa kaupungissa, tai sitten kannattaa oikeasti suhtautua otsikointiin kriittisesti.
Flunssa jatkuu edelleen, mutta on paranemaan päin. Tai sitten se vaan tuntuu siltä Resilarin ja Finrexinin ansiosta. Viikonloppuna olin todella kipeä, toivottavasti tervehtyisin jo tämän viikon loppuun mennessä.
PS. Kanervan pitäisi erota. Uskottavuus on mennyt riippumatta huomenna julkaistavien tekstiviestien sisällöstä. En henkilökohtaisesti pidä tekstiviestien lähettelyä (Kanerva), pettämistä (Bill Clinton) tai satunnaista pilvenpolttoa (Roosa Meriläinen) minään sellaisena asiana, joka vaikuttaa henkilön kykyyn hoitaa TYÖtehtävänsä, mutta median ja politiikan suhde on nykyään mitä on. Kanervasta uhkaa toisin sanoen tulla liian suuri riippa puolueelleen. Asiassa huolestuttaa myös se, että tulevaisuudessa politiikan viihteellistyminen siirtää liikaa valtaa keltaiselle lehdistölle asiakysymysten jäädessä varjoon. Kekkonen olisi aikanaan muun muassa joutunut eroamaan useaan otteeseen, jos näillä kriteereillä oltaisiin oltu liikkeellä. Toisaalta en vieläkään tajua, miten helvetissä Kanerva ei oppinut edellisestä tekstiviestikohustaan mitään. Jonkinlainen addiktiohan on pakosti kyseessä.
PPS. Toivottavasti tämän jälkeen saamme olla rauhassa Ruususilta, Tukiaisilta ym. “skandaaleilta”. Oikeasti kyllästyttää koko touhu, sillä Suomessa ja maailmalla tapahtuu muutakin. Kuten esimerkiksi SDP:n puheenjohtajakisa, jolla oikeasti saattaa olla merkitystä meidän kaikkien elämään.
PPPS. Wilders julkaisi islam-videon, joka jouduttiin parin päivän jälkeen vetämään netistä pois lukuisien muslimeilta saatujen tappouhkauksien takia. Koska olen tehnyt tämän niin monta kertaa ennenkin, teen sen myös nyt, eli linkkaan Halla-ahon kirjoituksen aiheesta. Se mies nyt vaan kirjoittaa juuri sen, mitä tarkoitan.
Eilen pääsin juuri kirjoittamasta lukuisista flunssistani, joita minulla on Helsingissä asumisen aikana ollut. Nyt tuntuu jälleen karhealta kurkussa, ja salireissu taitaa jäädä huomiseltakin väliin. Luulen tietäväni syyn. Kävimme lauantai-yönä Uspenskin katedraalissa pääsiäisyöjumalanpalveluksessa, ja ortodoksisen tavan mukaan ristisaatto lähti kiertämään kirkkoa, pysähtyen suhteellisen pitkäksi aikaa ulos. Koska minulla ei miehenä tietenkään ollut ristisaaton aikana hattua päässä, ja mereltä tuuli kipakasti, oli paletti valmis.
Itse jumalanpalvelus täytti kaikki odotukset. Kaunis kirkko oli täynnä väkeä ja tunnelma harras. Aivan erilainen missään luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Kirkkokuoro lauloi ja ilma täyttyi suitsukkeista. Siinä oli sitä jotakin. Kruunasi hyvinmenneen pääsiäisen. Harmittavasti jouduimme lähtemään kesken pois, koska seuraavana aamuna lähti juna suhteellisen aikaisin kohti Mikkeliä.
Tänään on taas vuosittainen henkilökunnan liikuntailtapäivä. Viimevuotiseen tapaan ilmoittauduin keilaamaan ja jousiampumaan. Niitä voi kohtuudella tehdä flunssassakin.
Illalla saunomaan Meri-Rastilaan tuttavan luo.
Sattuneesta syystä seuraan televisiosta tätä nykyä ainoastaan kahta-kolmea sarjaa: Täydelliset naiset, Californication ja Weeds. Onnekseni ne kaikki tulevat maanantai-iltaisin samalta kanavalta ja peräkkäin. Tällä tavoin minun ei tarvitse jumittaa muina iltoina television ääressä, mikäli en halua. Epäilemättä television digisfääri tarjoaisi myös paljon muita katsomisen arvoisia sarjoja, mutta olen täysin tietoisesti tehnyt päätöksen ainoastaan edellä mainittujen seuraamisesta. Jos jää koukkuun johonkin tiettyyn sarjaan, on siinä tapauksessa pakko olla television ääressä joka kerta samaan aikaan. Hajanaisesti tulee katsottua ajankohtaisohjelmia ja dokumentteja.
Olimme puolisoni kanssa taannoin noin puolen vuoden ajan ilman televisiota. Siitä ajasta minulla ei ole pahaa sanottavaa. Kaikelle muulle jäi aikaa enemmän, kirjojakin tuli luettua paljon nopeammalla tahdilla.
Nykyisin lähes kaikki Ylen ajankohtaisohjelmat saa ilmaiseksi netistä. Myös lukuisat kaupallisten kanavien ohjelmat ovat vapaasti katsottavissa kotisivuiltaan. Rooma-sarjan toisen tuotantokaudenkin kävin vuokraamassa edellisellä sairaslomallani Makuunista hintaan 5 euroa, ja kauden putkeen katsominen oli paljon hauskempaa kuin odottaa aina viikko jaksojen välissä. Mihin televisiota oikeastaan siis tarvitsee? Vastaus on: ei juur’ mihinkään.
Yksi syy, miksi en toistaiseksi ole suunnitelmissa luopua televisiosta, ovat oikeastaan DVD-elokuvat. Vaikka tietokoneen kauttakin voi DVD:itä katsella, ei se suuremmalla porukalla ole teknisten seikkojen vuoksi mitenkään erityisen hauskaa. Korjatkaa, jos olen väärässä, mutta mikäli ei maksa TV-lupaa, ei digiboksin olemattomuus käsittääkseni riitä syyksi selvitä tarkastuksesta sakoitta. Ilmeisesti televisio pitää luvattomissa talouksissa joka tapauksessa raahata vintille tai kellarin kanahäkkiin.
Mikäli joku tietää sellaisen TV-mäisen laitteen, jolla DVD:n katselu onnistuu, mutta televisiolähetysten ei, niin vinkatkaa, täällä löytyy potentiaalinen ostaja.
Lisäys 26.3.2008: TV-maksuhallinnon sivuilla sanottiin kuin sanottiinkin, että TV-maksua ei tarvitse maksaa, mikäli ei pysty millään laitteella ottamaan vastaan TV-lähetyksiä. Näin ollen luovuin eilen sekä digiboksista että TV-luvasta. Asia ilmaistiin näin:
“Tarvitseeko suorittaa televisiomaksua helmikuun 2008 jälkeen, mikäli ei hanki digisovitinta, mutta haluaa pitää television nauhoitettujen elokuvien katselua varten?
Tv-maksua ei tarvitse suorittaa, jos ei millään tavoin pysty vastaanottamaan ja seuraamaan tv-lähetyksiä.
Tv-maksu tulee maksaa, jos voi vastaanottaa esimerkiksi satelliittilähetyksiä.”
Muutimme Helsinkiin puolisoni kanssa loppuvuodesta 2006. Tätä aikaisempina vuosina olin suhteellisen harvoin flunssassa, puhumattakaan vatsataudista. Tämän puolentoista vuoden aikana, jonka olen Helsingissä asunut, olen ollut reilusti yli puolenkymmentä kertaa sairaslomalla flunssan tai vatsataudin takia.
Viimeksi keskustelin asiasta minulle sairaslomaa antavan hoitajan kanssa. Hän epäili syyksi Helsingin suurta väestöpohjaa sekä meri-ilmastoon tottumatonta kroppaani. Kestää kuulemma joskus viisikin vuotta, ennen kuin elimistö tottuu mereltä puhaltavaan kosteaan tuuleen. Sitä ennen on todennäköisesti tulevina talvina luvassa reilusti sairastumisia.
Harmi sinällään, koska on tympeää olla toistuvasti sairaana. Ei pääse salille, ei jaksa tehdä mitään, työt kasautuvat. No, nämä ovat näitä elämän pikkuharmeja, jotka vaan täytyy sietää.
Eli uusi blogini on avattu. Tervetuloa. Olen pitänyt pientä taukoa henkilökohtaisten asioideni kirjoittamisessa. Pidin aiemmin lähinnä sukulaisille ja ystäville tarkoitettua blogia, jonka päätin sittemmin erinäisistä syistä poistaa bittiavaruuteen. Olen kuitenkin aika ajoin kaivannut kanavaa, jonne voin kirjoittaa ja jäsentää elämääni koskevia asioita. Netissä pitää olla varovainen, mitä kirjoittaa henkilökohtaisesta elämästään ja mielipiteistään. Joskus rajanveto on vaikeaa, ja sen kanssa täytyy olla tarkkana. Koetetaan, josko tällä kertaa osaisin toimia edelliskertaa paremmin.
